Kannabis on ristiriitainen päihde- ja lääkekasvi, jonka käytöstä terveydenhuollossa sekä viihdepäihteenä ollaan usein eri mieltä. Osalle se on huume, joka on portti vahvempiin aineisiin, kun taas toisten mielestä se on saanut vääränlaisen leiman eikä sitä olisi pitänyt koskaan yhdistää vahvoihin huumausaineisiin.

Suomessa 60- ja 70-luvulla säädetyt huumausainelait pyrkivät kuitenkin valistuksen avulla lopettamaan huumeiden käytön heti alkuunsa. Muualta maailmasta levinneet vaihtoehdot alkoholille olivat kuitenkin hyvin pienen porukan käytössä ja niiden käyttäminen koki uuden aallon oikeastaan vasta 90-luvulla, jolloin nuoriso etsi uusia muotoja viihteellä rentoutumiseen.

2000-luvulle tultaessa asenteet kannabista kohtaan ovat lieventyneet ja iso osa suomalaisista tekee eron kannabiksen sekä muiden vahvojen huumeiden käytön välillä. Suhde alkoholiin on muuttunut ja voidaankin ajatella, että samaan aikaan asenne alkoholin kulutusta kohtaan on jyrkentynyt monien nuorten keskuudessa. Keskustelu kannabiksen käytöstä lääkkeenä on omalta osaltaan johdattanut julkista keskustelua positiivisempaan suuntaan.

Lääkekannabis eroaa viihdekäytön kannabiksesta

Suomessa on käytössä yksi lääkekannabistuote, jota on saatavana eri vahvuisina annoksina. Lääkkeen käyttöä varten potilaan on haettava erikoislupa, jonka voi saada, jos lääkäri puoltaa sitä potilaan terveydelle tarpeellisena. Kannabis on ollut vuosikymmeniä myös tietynlainen pelinappula politiikassa ja moni tutkija terveydenhuollon alalla toivookin, että itse lääkekannabis ja sen käyttö hoitoihin tutkittaisiin hyvin.

Lääkekannabiksen tuotto voi olla tulevaisuudessa miljoonabisnes, joten sen käytön etiikka mietityttää myös monia lääkäreitä. Tuskin mihinkään muuhun käyttöön otettuun lääkeaineeseen on liittynyt niin paljon tunteita kuin kannabikseen – joko sitä puolletaan tai sitten vastustetaan. Parasta olisi tutkia käyttö ja sen pidempiaikaiset vaikutukset objektiivisesti.

Lääkekannabiksessa kannabiksen huumaava aine eli kannabinoli THC on pyritty pitämään erittäin alhaalla, kun taas viihdekäytössä keskitytään usein ainoastaan mielihyvää tuovaan päihtymiseen.

Syöpä

Taistelussa syöpäsairauksien kanssa lääkekannabis on yleisin syöpähoitojen yhteydessä vaivaavan pahoinvoinnin ehkäisyssä. Sitä on käytetty myös kipulääkkeenä ja apuna ruokahalujen parantamiseen syöpähoitojen aikana. Lääkekannabista on kokeiltu myös kasvaimien tuhoamiseen, mutta tutkimukset ovat ristiriitaisia.

Koska kannabis on luokiteltu monissa maissa vaaralliseksi huumausaineeksi, on sen käytölle edelleen rajoituksia myös lääketieteen saralla. Ihosyövän, keuhkosyövän ja aivokasvaimien hoidossa sen avulla on kuitenkin saatu jo hyviä tuloksia.

Glaukooma

Glaukooman hoidosta saadut kokeilut ovat olleet ristiriitaisia. Sen käytöstä on hyviä kokemuksia silmänpaineen laskussa, mutta kyseisen sairauden hoidossa tarvitaan jatkuvia annoksia, jolloin pitkäaikaishaitat saattavat olla hoitoa suurempia. Sairauden hoidossa eteen on tullut myös ongelma, jossa teho heikkenee käytön edetessä, jolloin tarvitaan aina suurempia annoksia.

Alzheimer

Monien tutkijoiden mukaan muistisairauksien hoidossa kannabis voi olla mullistava, sillä sen käytön on huomattu hidastavan jo ilmestyneen taudin etenemistä ja mahdollisesti jopa estävän taudin syntymistä säännöllisten käyttökertojen avulla.

Kannabiksen suhteen tutkimustyö lääkkeenä on vielä kesken, mutta toisaalta Alzheimerkin on lääketieteelle uusi sairaus, joka on räjähdysmäisessä kasvussa. Näiden kahden parin tutkimisella voidaan saavuttaa mullistavia parannuskeinoja.

Ms-tauti

Ms-tautiin lääkekannabista käytetään myös Suomessa ja tähän sairauteen se onkin hyväksytty monissa tapauksissa parhaana hoitomuotona, ellei mikään muu tepsi. Lääkekannabiksen käyttö useimpien sairauksien hoitoon tulee kyseeseen juurikin silloin, kun muuta keinoa ei enää ole eli sitä harvoin tarjotaan tai ehdotetaan hoidoksi ensimmäisenä. Lääkekannabis tehoaa Ms-taudin lihasjäykkyyksiin ja siitä on saatu hyviä tuloksia potilaiden keskuudessa.

Epilepsia

Kannabiksessa olevan CBD-öljyn on todettu olevan epileptisiä kohtauksia lieventävä hoitokeino, mutta tutkimustulokset eivät ole riittäviä monissa tapauksissa. Useissa lääkekannabiskokeiluissa joudutaan pohtimaan sen käytön pitkäaikaishaittoja, kuten psykoaktiivisia vaikutuksia.

Osaksi tuntemattoman aineen käytön kanssa ollaankin varovaisia ja osa tutkijoista vastustaa lääkkeen käyttöä nuorille, joille sen aiheuttamat muutokset voivat olla radikaalimpia kuin aikuisille. Puntaroitavana onkin siis aina hyöty ja haitta. Kannabikset CBD-öljyssä ei kuitenkaan pitäisi olla päihtymisosia ja sen avulla on osa potilaista kertonut epileptisten kohtauksien loppuneen jopa kokonaan.

Astma

Kannabinoidien on huomattu laajentavan keuhkoputkia ja torjuvan immuunireaktioita – tästä päätelmästä johtuen sen on ajateltu toimivan hoitona myös astmaatikoille. Poltetulla kannabiksella on sen sijaan todettu olevan samanlaisia haittavaikutuksia hengityselimille kuin tupakallakin, joten lääkekannabista ei pidä sekoittaa poltettavaan version.

Onko kannabiksen käytön haittoja liioiteltu?

Koska kannabiskeskusteluun liittyy aina vahvoja mielipiteitä, mutta usein puutteellisesti tietoa, ollaan väittelytilanteessa sen sijaan, että asiaa pitäisi tarkastella tieteen valossa. Sekin on kuitenkin pulmallista, sillä tietoa kannabiksesta ja sen käytön vaikutuksista on oikeastaan vasta kolmenkymmenen vuoden ajalta, lääketieteen kannalta se on melko lyhyt aika.

Tutkimusaineistokin on melko hajanainen ja rajallinen, sillä huumausaineena kiellettyä tuotetta ja sen tutkimista ovat vaikeuttaneet asenteet ja lait. Käytön laillistamista kannattavien mielestä kannabiksen käyttö viihdepäihteenä on vaarattomampaa kuin alkoholin käyttö, kun taas vastustajien mielestä sen käyttöä ei voi suositella, ellei haluta kärsiä aineen pitkäaikaishaitoista.

Kannabinoidien käytöstä lääkkeenä on kuitenkin jo niin runsaasti puoltavaa aineistoa, että sen tutkimista hoitomuotona pitäisi lisätä ja keskittyä nimenomaan lääkekannabiksen kasvatuksen ja tuottamisen valvontaan sekä hoitokokeiluihin. On kuitenkin muistettava, että tietyissä tapauksissa aineen haittavaikutukset ovat ristiriidassa potilaan sairauden hoidon kanssa, esimerkiksi raskaana olevien sekä sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien kohdalla kannabis saattaa aiheuttaa ongelmia.

Kannabiksesta on saatu positiivisia tuloksia masennuksen hoidossa, mutta toisaalta sen on todettu olevan ongelmallinen psyykkisistä sairauksista kärsivien kohdalla. Ristiriitaisuuksien takia aineesta tarvitaankin lisää tutkittua tietoa tarinoiden tueksi.

Author kole
Published
Categories Kannabiksen