Kannabiksen laillistaminen on monitieteellinen yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun aihe, joka nousee aika ajoin pinnalle. Tällä hetkellä Suomen huumausainelainsäädäntö katsoo kannabiksen käytön ja hallussapidon laittomaksi. Sen käytöstä tai hallussapidosta voi saada rikoslain mukaisen rangaistuksen, joka tarkoittaa sakkoja tai vankeustuomiota tapauksen vakavuuteen suhteutettuna.

Myös sosiaalisesti sekä työ- ja opiskelupaikan kannalta kannabiksen käytöstä kiinni jäämisellä voi olla vakavia seurauksia. Kannabiksen laillistamista ajaa yksi yhdistys, kun taas sen laittomana pitämistä puolestaan kannattaa huumeidenvastaista työtä tekevä järjestö.

Euroopan laajuisesti YK:n yleissopimus huumausaineisiin liittyen kieltää niiden valmistuksen, mukaan lukien kasvattamisen koko Euroopan alueella. Mantereen valtioiden sisällä lainsäädännössä on suuriakin eroja maiden välillä. Vapaamielisimmät huumelait löytyvät kannabiksen käytön rajallisissa määrin tietyissä tiloissa sallivista Alankomaista ja huumeidenkäytön dekriminalisoineesta Portugalista. Kontrastiksi taas esimerkiksi Ruotsissa kannabiksen käyttöä koskeva kriminalisoiva lainsäädäntö on hyvin tiukka.

Mikä puoltaa kannabiksen laillistamista?

Kannabiksen käyttämisestä voi tämänhetkisen huumelainsäädännön valossa saada sakot tai joutua vankilaan. Käytöstä kiinni jääminen voi myös olla uhka työ- tai opiskelupaikan menettämiselle. Jos käyttörikoksesta jää kiinni, se voi johtaa myös ajokortin menettämiseen. Se voi olla kohtalokasta, mikäli esimerkiksi työ vaatii ajokorttia. Näin ollen satunnaisella viihdekäytöllä katsotaan olevan kohtuuttoman suuret seuraukset ja siksi laillistamista puolletaan.

Kannabiksen ongelmakäyttäjien puolestaan uskotaan hakeutuvan helpommin hoitoon, mikäli sen käyttö olisi laillista eikä siihen liittyisi huumeidenkäytön stigmaa. Kannabiksen dekriminalisoinnista on saatu positiivisia kokemuksia Portugalissa. Siellä huumeiden käyttö dekriminalisoitiin ja käyttäjille alettiin tarjota hoitoa sekä kuntoutusta sakkojen tai vankilan sijaan.

Kannabiksen käyttäjien kiinni ottaminen myös vie resursseja poliisilta suurempien rikosten selvittämiseen. Sen satunnaisella käyttäjällä ei välttämättä ole muuta rikostaustaa ja tällaisten tapausten selvittäminen vie poliisin aikaa isompien vyyhtien selvittämiseltä. Sen laillistamisen myötä valtio saisi verotuloja kannabiksen myynnistä ja markkinoilla oleva tavara olisi turvallista käyttää. Aineen helpommasta saatavuudesta lääkekäyttöön puolestaan uskottaisiin olevan apua esimerkiksi voimakkaita kipulääkkeitä käyttäville tai neurologisia sairauksia, kuten Ms-tautia, sairastaville.

Kannabiksen laillistamisen negatiiviset puolet

Aineen laillistamisen negatiivisena puolena pidetään porttiteoriaa, jonka mukaan niin sanotut kevyet huumeet, kuten kannabis, ovat monesti ensimmäinen askel kovempien käyttöön. Näin halutaan antaa selkeä viesti, että kaikki huumeet pidetään samalla tasolla potentiaalisen vaarallisuuden suhteen.

Lisäksi Suomessa on myös yleistä, että päihteitä käytetään sekaisin. Näin ollen pidetään todennäköisenä, että jos kannabis laillistettaisiin, siitä tulisi yksi aine lisää ja sitä käytettäisiin sekaisin muiden päihteiden kanssa. Aiheeseen erikoistuneen yhdistyksen mukaan monet suomalaiset hakevat apua huumeiden käytön lopettamiseen, vaikka he käyttäisivät päihteenä pelkästään kannabista.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisten parissa suhtaudutaan kannabiksen käyttöön negatiivisesti. Vaikka se harvemmin aiheuttaa suoranaista kuolemanriskiä tupakoinnin tapaan, käytön riskit liittyvät enemmän sen mahdollisesti aiheuttamiin mielenterveyden ongelmiin.

Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psykoottista oireilua tai jopa niin sanotun kannabispsykoosin. Sen aloittaminen voi laukaista tai pahentaa mielenterveysongelmia. Ongelmallista on, että jotkut kyseisen aineen käyttäjät käyttävät huumetta mielenterveysongelmien, kuten ahdistuneisuuden ja siitä aiheutuvan kärsimyksen, helpottamiseksi.

Kokemuksia kannabiksen laillistamisesta eri maissa

Portugalissa otettiin vuonna 2001 käyttöön eurooppalaisittain poikkeuksellinen lakiuudistus, jossa huumeiden käyttö ja hallussapito dekriminalisoitiin. Huumeiden myynti ja levittäminen ovat kuitenkin edelleen rikoksia siellä. Lakiuudistuksen onnistumisen taustalla on, että lakipykälien lisäksi muutettiin kokonaan suhtautuminen huumeongelmaan. Samalla suunnattiin rahaa narkomaanien kuntoutukseen ja hoitoon. Huumeiden hallussapito ja käyttö muutettiin hallinnolliseksi rikkeeksi rikoksen sijaan.

Lakimuutoksen myötä poliisin suhtautuminen narkomaaneja kohtaan muuttui humaanimmaksi. Käyttäjät ymmärrettiin rikollisten sijaan sairaiksi, jotka tuli ohjata hoitoon, suojatiloihin ja kuntoutukseen vankilan sijaan. Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin mukaan huumeiden dekriminalisointi on johtanut niiden aiheuttamien terveysongelmien huomattavaan vähenemiseen. Samaisen tutkimuksen mukaan myöskään entisestään alhainen käyttö ei lisääntynyt lakimuutoksen seurauksena Portugalissa.

Alankomaissa on käytössä Euroopan liberaalein huumepolitiikka kannabiksen suhteen. Siellä sen käyttö on sallittua rajallisissa määrin rajatuissa tiloissa eli niin sanotuissa coffee shop -kahviloissa. Kannabistuotteiden myyntiä varten nämä paikat tarvitsevat erityisen lisenssin ja mikäli se on kunnossa, on myyntitoiminta sallittua.

Hollannin konservatiivihallitus on kuitenkin rajoittanut maan ennestään vieläkin liberaalimpaa kannabislainsäädäntöä viime vuosien aikana. On säädetty lukuisia uusia lakeja, joiden on ollut tarkoitus tiukentaa kannabislainsäädäntöä. Tarkoituksena on ollut kitkeä maan mainetta huumeparatiisina vähentämällä kannabiskahviloiden määrää, turismia ja kannabiksen käyttöä yleisesti.

Author kole
Published
Categories Kannabiksen